Pyhäkankaan karsikko sijaitsee n. 300 metrin päässä Saarijärven ja Konginkankaan kuntien rajalta Saarijärven puolella. Karsikolle johtaa Häkkilä - Liimattala - tien varressa olevalta merkkipylväältä parinsadan metrin mittainen polku.
Karsikko on sijoittunut kohtaan, jossa vanha tie Pyyrinlahdesta tullessaan tekee moneen kilometriin ensimmäisen nousunsa, joka on kohtalaisen vaikea. Siinä oli sopiva hevosten lepuutuspaikka.
Vanha kievari- ja kirkkotie kulki Pyyrinlahden (nyk. Konginkankaasta) ja Saarijärvellä olevan Pyhäjärven Kurenlahden välisen kannaksen yli jo ennen Saarijärven seurakunnan perustamista v. 1639.
Pyhäkankaan kautta kuljettivat vainajansa Saarijärvelle Liimattalan ja Laajarannan kyläläiset, Riihilahdessa asuvat Liimattalan torpparit ja Konginkankaan Pyyrinlahden puoleiset asukkaat. Ruumiit kuljetettiin kärryillä ja hevosilla Pyhäkankaan Multiharjun mäen juurelle ja siitä loppumatka joko kantaen, (ennen vuotta 1740, jolloin tie raivattiin) reellä tai riu’uilla. Karsikko tehtiin saattoväen levähtäessä Multaharjun mäellä hengästyttävän nousun jälkeen ennen hankalakulkuista loppumatkaa. Petäjään veistettiin tien puolelle puumerkki, vuosiluku ja risti tai ainakin jokin näistä. Samaan petäjään veistettiin ilmeisesti samasta perheestä olevien vainajien merkit. Vanhin säilynyt vuosiluku on 1833 ja nuori 1897. Petäjien alaoksat karsittiin ja erään tiedon mukaa otettiin oksa kotiin muistoksi.
Konkreettisemman kuvan karsikosta saa kuvagalleriasta. Kohde sijaitsee Saarijärven pyöräilyreitin varrella Hirvaanmäessä. Vieressä on Jokimaan erätupa. Kohteet on merkitty kartalle punaisin pallukoin.
Karsikkotien läheisyydessä Kangasjärven rannalla sijaitsee Jokimaan erätupa. Se soveltuu erinomaisesti erähenkiseen majoitukseen niin pikku porukoille kuin illanviettoja ja juhlia suunnittteleville. Kohteeseen on saatavissa tilauksesta myös ateriapalvelut ryhmille sekä opastuksia karsikkoon. Yhteyshenkilö on Pertti Hokkanen, puh. 0400 239 028.
Tutustu lähemmin reitteihin ja karttoihin.
Kirjallisuutta: Saarijärven kirja s. 383-416, Jussi T. Lappalaisen ja Juha Pentikäisen artikkelit.
